Humak sai vuonna 2020 mahdollisuuden kehittää kielibarometria suomalaisille viittomakielille sopivaksi. Missä mittaria kalibroidaan ja sen tuloksia luetaan? 

Kielellisten perusoikeuksien toteutumista Suomessa valvotaan 

Kun kielilainsäädäntöämme uudistettiin vuonna 2004, hallitusta velvoitettiin tekemään kerran vaalikaudessa eduskunnalle selkoa siitä, miten kielelliset perusoikeudet ovat toteutuneet. Hallituksen kertomuksessa kielilainsäädännön toteutumisesta (ns. kielikertomuksessa) tulee käsitellä suomea, ruotsia, saamea, romanikieltä ja viittomakieltä. 

Aikaisemmin aineisto on viittomakielisten kohdalla koottu pääasiassa etujärjestöistä sekä asiantuntija- ja viranomaisselvityksistä. Sen sijaan suomen- ja ruotsinpuhujia on kuultu suoremmin kielibarometriksi nimetyn kansalaiskyselyn kautta. Tänä vaalikautena kielellisellä ilmapuntarilla tehtyjä mittaustuloksia tarkastellaan ensi kertaa viittomakielisten kohdalla. Tietoja käytetään myös viittomakielilain (359/2015) arvioinnissa, kielellisten oikeuksien seurantaindikaattoreissa sekä muiden viittomakieliin liittyvien hallitusohjelmakirjausten toteuttamisessa. Tätä tarkoitusta varten Humakissa kehitettiin kahdella viitotulla ja kahdella kirjoitetulla kielellä toimiva sähköinen kyselylomake yhteistyössä usean tahon kanssa. 

Viittomakielisten kieliolot yleiseen tietoon 

Viittomakielibarometrilla tulisi pystyä mittaamaan, järjestyvätkö viittomakieliset tulkkauspalvelut lain mukaisesti. Entä miten viittomakieltä käyttäviin suhtaudutaan? Mitä tapahtuu, kun viittomakielinen asioi julkisessa palvelussa? Ovatko viranomaiset tietoisia viittomakielisiä koskevasta lainsäädännöstä? Tuntevatko viittomakieliset itse kielelliset oikeutensa? Miten he toimivat, jos oikeuksia rikotaan? 

Viittomakielibarometrin anonymisoitu aineisto luovutetaan valtakunnalliseen Tietoarkistoon. Näin materiaali, jonka keruuseen sadat suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävät osallistuivat lokakuussa 2020, jää kaikkien hyödynnettäväksi. Se kertoo, millainen on viittomakielisen ihmisen Suomi uuden vuosikymmenen alkaessa.

Teksti: tutkija Päivi Rainò

Lähteet: 

Oikeusministeriö. 2018. Kielellisten oikeuksien seurantaindikaattorit. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-712-0 

Oikeusministeriö. 2019. Tietotarvekuvaus: Viittomakielibarometri 2020 / Teckenspråksbarometer 2020. Itsehallinto- ja yhdenvertaisuusyksikkö 9.10.2019. Dnro VN6256/2019. 

Perustuslakivaliokunta. 2017. Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2017. Valiokunnan mietintö PeVM 2/2018 vp – K 18/2017 vp. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PeVL_34+2017.aspx 

Alkuperäinen teksti:
Väläyksiä IV