Yhteisöjen kehittämisen vahvuusalan toiminnan painopisteet ovat jäsentyneet uudelleen vuoden 2020 aikana. Humakin uuden strategian valmistelu on kirkastanut vahvuusalan neljä osaamiskärkeä, ja niiden kehittämistyö on saatu hyvään vauhtiin. Myös Humakin uuden tulossopimuksen mukainen tutkintokaton korotus on tuonut vahvuusalalle positiivisia tulevaisuuden näkymiä.
Uusista osaamiskärjistä apua laajentumiseen
Humakin yhteisöpedagogikoulutuksen uudistamisessa on ollut välttämätöntä rakentaa uusia osaamiskärkiä ja tavoitella yhteisöpedagogeille entistä laajempaa työelämäkenttää. Kehittämistyön tuloksena ovat syntyneet työyhteisöjen kehittäjäkoulutus ja seikkailukasvatuksen koulutus.
Yhteisöpedagogikoulutuksen vetovoima on viimeisen parin vuoden aikana parantunut entisestään. Erityisesti monimuotoisesti toteutettava, verkkopainotteinen koulutus on hakijoiden näkökulmasta houkutteleva.
Tutkintokaton korottaminen nostaa koulutuksen volyymia
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Humak ovat sopineet tulossopimuksessaan yhteisöpedagogikoulutuksen tutkintokaton korottamisesta siten, että koulutuksen volyymi kasvaa vuoteen 2024 mennessä huomattavasti. Tämä on jo näkynyt vuoden 2020 aloituspaikkojen lisäyksenä, ja myös vuoden 2021 aloituspaikat on mitoitettu tulostavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2024 valmistuu vuositasolla yli 300 yhteisöpedagogia nykyisen noin 200:n sijasta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että yhteisöpedagogikoulutuksen osuus Humakin sisällä kasvaa ja on jatkossa noin kolme neljäsosaa Humakin koko volyymista. Kasvuun on vastattu organisaatiouudistuksella, joka tuli voimaan vuoden 2021 alussa.
Yhteisöjen kehittämisen vahvuusalan painopisteenä on edelleen hanketoiminnan vahvistaminen. Volyymin kasvattamiseen tulevina vuosina tähdätään siis myös sen suhteen.
Poikkeuksellinen vuosi kehitti myös henkilöstön osaamista
Vuosi 2020 on koronaepidemian takia ollut poikkeuksellinen. Opetus siirrettiin kokonaan verkossa tapahtuvaksi maaliskuun puolivälissä, ja järjestelyt sen osalta sujuivat kokonaisuutena hyvin. Henkilöstön perusvalmiudet verkkotyöskentelyyn olivat lähtökohtaisesti kohtuullisen hyvät, ja tietotaito on kehittynyt etätyöskentelyssä jatkuvasti. Henkilöstö on joutunut panostamaan paljon voimavarojaan tässä tilanteessa, mistä se ansaitsee suuren kiitoksen.
Teksti: koulutuspäällikkö Reijo Viitanen
Alkuperäinen teksti:
Väläyksiä IV
