Miten mainostaa remonttiyritystä turkulaisille? Entä miten auttaa varttunutta rakennusalan ammattilaista vaihtamaan alaa? Tällaisia asioita pohdimme Tempo-hankkeen valmennuksessa. Valmennamme ulkomaalaistaustaisia, yrittäjyydestä haaveilevia henkilöitä yrityksen ideoinnin ja perustamisen alkumetreillä sekä yleisesti urapolulla eteenpäin. Yhteistä valmennettaville on se, että he ovat jossakin vaiheessa elämäänsä muuttaneet Suomeen ulkomailta ja kokevat suomalaisen kulttuurin vieraaksi. 

Tempon asiakkaat osallistuvat valmennuksiin omien toiveidensa ja tavoitteidensa kanssa. Aiheita ja haasteita on laidasta laitaan, eikä valmentajien tietotaito riitä vastaamaan kaikkiin kysymyksiin. Ei tarvitsekaan. Valmennuksissa etsitään asiakkaan kanssa yhdessä vastauksia ja tietoa. Tärkeintä on kohtaaminen ja asiakkaan tilanteeseen syventyminen. 

Tempon valmennukset ovat kiireettömiä tapaamisia. Yksilövalmennukseen aikaa on varattuna tunti jokaiselle asiakkaalle, ja uudelleen saa tulla niin usein kuin haluaa. Olemme tavanneet valmennuksissa ihmisiä, jotka ovat kotoisin ympäri maailmaa. Jokaisen tarina ansaitsee tulla kuulluksi. Miten moninainen yhteiskunta meillä onkaan, ja miten paljon potentiaalia jää huomaamatta kieli- ja kulttuurimuurin taakse! 

Valmennus on vuorovaikutusta 

Valmennus on vuorovaikutteinen prosessi, jossa asiakkaalla on aktiivinen rooli ja oma-aloitteisuuteen kannustaminen on ensisijaista. Valmentajien tehtävänä on kannustaa asiakasta. Tempon valmennusmalli perustuu tavoitteiden asettelun ja asiakkaan vahvuuksien kartoituksen jälkeen yhdessä sovittuihin toimenpiteisiin, joihin asiakas haluaa sitoutua. Toimenpiteiden tarkoituksena on edistää asiakkaan yrittäjyyttä ja työuraa. Usein toimenpiteet liittyvät työkokemuksen hankkimiseen tai verkoston rakentamiseen. 

Valmennuksissa etsitään tietoa ja käydään yhdessä läpi erilaisia vaikeasti ymmärrettäviä lomakkeita tai liiketoimintasuunnitelmaan tarvittavia tietoja. Asiakaspalaute on ollut positiivista. Olemme panostaneet kohtaamiseen. Tapa kohdata uteliaasti mutta utelematta on vaatinut harjoittelua. Kuulumisten vaihtoon on jätetty aikaa sekä valmennuksen alussa että lopussa. Suoraan asiaan ei tarvitse aina mennä. Valmentajalle tämä on ihanteellinen tapa toimia. Valmennuksissa opitaan puolin ja toisin. 

Onko tällainen valmennusmalli realistinen? 

Hankkeiden yksi tehtävä on tuottaa hyviä toimintatapoja ja innovaatioita, jotka omaksutaan osaksi pysyvää toimintaa. Hankkeissa on sallittua testata, jopa epäonnistua, ja kehittää uutta. Tempo-hankkeessa kehittämämme valmennusmalli edistää ulkomaalaistaustaisten yrittäjyyttä ja työuraa mutta vaatii runsaasti resursseja, kuten aikaa ja sitoutumista. Hankkeen aikana valmennusmallia jalkautetaan ohjauksen ja neuvontatyön ammattilaisille työpajoissa ja verkkomateriaalin avulla. Valmennusmallin muokkaus on vielä kesken. Tavoitteena on löytää työkaluja, joiden avulla kohtaaminen ja syventyminen onnistutaan sulauttamaan työnhaun ja yritysneuvonnan nopeatempoiseen ohjaus- ja neuvontatyöhön. 

Teksti: lehtori Satu Riikonen

Alkuperäinen teksti:
Väläyksiä IV